Sosiaalinen jännittäjä uupuu helposti työelämässä – 3 keinoa, joiden avulla opit hellittämään

“On helpompi sanoa olevansa kuormittunut vaikkapa työstressistä kuin omien työkavereidensa jännittämisestä.”

Saako työpaikan palaverit, koulutukset tai kahvihuone sykkeesi nousemaan? Et ole yksin. Sosiaalinen jännittäminen on yksi yleisimmistä ahdistuneisuushäiriön muodoista, mutta silti siitä puhutaan hyvin vähän.

Jännittämiseen liittyy paljon häpeää ja sen aiheuttama ahdistus saattaakin naamioitua työelämässä työuupumukseksi. On helpompi sanoa olevansa kuormittunut vaikkapa työstressistä kuin omien työkavereidensa jännittämisestä.

Mikä jännittämisessä sitten uuvuttaa?

Jännittäjän keho on kroonisessa stressitilassa

Jännittäjän mieli vaeltaa herkästi tuleviin tilanteisiin. Mieli luo katastrofiajatuksia epäonnistumisesta ja paljastumisesta jännittäjäksi. Ajatukset luovat aina jonkin kehollisen reaktion. Stressaava ajatus luo kehoon stressitilan.

Ja koska jännittäjän mieli karkaa jatkuvasti huolehtimaan tulevista tilanteista, myös keho saattaa jäädä kiinni jatkuvaan stressitilaan.

Usein jännittäjillä on paljon psykosomaattisia, stressiperäisiä oireita. Kun itse kärsin aikoinaan voimakkaasta sosiaalisesta jännittämisestä ja ahdistuneisuudesta kärsin mm. rytmihäiriöistä, migreenin aurasta (näön sumentuminen), vatsavaivoista, päänsärystä, hampaiden narskuttelusta ja jatkuvista niska-hartia-jännityksistä. Tänä päivänä en kärsi yhdestäkään näistä aiemmista vaivoista.

Miksi?

Siksi, että stressin mukana menivät stressioireet. Ensinnäkin aloin ymmärtää, että jännittämiseni syy ei ollutkaan korvieni välissä. Olin aina ihmetellyt kehoni voimakasta reagointia ja jännittämistä arkisissa tilanteissa, sillä en ollut millään muotoa ujo vaan ennemminkin sosiaalinen ja puhelias.

Opiskellessani TRE-ohjaajaksi oivalsin, että sosiaalisen ahdistuneisuuden juurisyyt olivatkin kehossani. Kehooni jäänyt traumaperäinen energialataus piti yllä epämääräistä ahdistusta ja jännitysoireita. Kun sain purettua kehostani traumaperäistä jännitettä ja palautettua hermostoni takaisin tasapainoon, psykosomaattiset oireet loppuivat samoin kuin myös ahdistus- ja paniikkioireet.

Tämän suuren muutos- ja oivallusprosessin myötä koin suurta tarvetta kertoa toisillekin jännittäjille, että muutos on mahdollinen, kun opit käyttämään kehosi viisautta.

Entä jos paljastun jännittäjäksi?

Mutta palataan vielä työpaikalle…

Sosiaalisesta jännittämisestä tekee erityisen kuormittavaa se, että jännittäjä kärsii jatkuvasta paljastumisen pelosta ja usein myös huijarisyndroomasta.

Entä, jos he huomaavat jännittämiseni? Olenko enää uskottava työssäni?

Jännittäminen saa myös unohtamaan uralla etenemisen haaveet.

Työ on valtavan suuri osa elämää ja arkea, ja jos kärsii sosiaalisesta jännittämisestä voi tuntua siltä, että joutuu olemaan koko ajan epämukavuusalueella. Elämästä tulee jatkuvaa sisäistä taistelua.

Ja koska kukaan ei jaksa taistella ikuisesti – lopulta tulee uupuminen. Burn out. Ja tämä johtuu siitä, että hermosto on pitkittyneesti ylikuormittunut.

Ensinnäkin ylikuormitus voi johtua siitä, että hermosto on jäänyt jo lapsuuden turvattomuuden kokemusten tai jopa traumaattisten kokemusten vuoksi krooniseen ylivireystilaan. Tämä on monelle jännittäjälle kovin tyypillistä.

Jos taustalla on traumaperäisiä syitä, silloin on usein myös vaikeaa säädellä omia tunteita ja omaa hermostoaan.

Kun tällaisen traumaperäisen ylivireyden päälle kasaantuu ns. normaali työstressi ja arjen haasteet ja siihen päälle vielä jatkuva jännittämisestä johtuva stressi töissä – hermosto ylikuormittuu ja tuloksena on uupuminen.

Mitä siis jännittäjä voisi tehdä välttääkseen uupumisen?

3 keinoa, joiden avulla voit hellittää ja ennaltaehkäistä jännitysuupumusta

1. Pysähdy juurisyiden äärelle 

Jos koet, että puhemuotoinen terapia ei auta riittävästi ja tuntuu siltä, että kehosi on kroonisessa ylivireys- ja jännitystilassa, voit miettiä, onko elämässäsi tapahtunut jotakin sellaista, mikä on aiheuttanut pitkittynyttä turvattomuuden tunnetta. Krooniseen taistele- tai pakene tilaan voi saada apua mm. TRE-harjoituksesta, Rosen-terapiasta ja sensomotorisesta valmennuksesta. Jotta voisimme säädellä tunteitamme, meidän täytyy saada hermostomme “irti” kroonisesta hätätilasta.

2. Opi säätelemään hermostoasi 

Hermoston säätelyn taito on tunteiden säätelyn taitoa. Kun opit säätelemään hermostoasi, pystyt katkaisemaan jännittämisen terävimmän kärjen ja palautumaan nopeammin jännittämisen aiheuttamasta stressistä. Hermoston säätelyä voi opetella mm. erilaisten kehomieli-, mielikuva- ja läsnäoloharjoitusten avulla.

3. Vahvista itsemyötätuntoa 

Jännittäjä on usein itse pahin vihollisensa – vahva itsekritiikki saa jännittämisen voimistumaan. Kun harjoitat itsemyötätuntoa, et enää arvioi itseäsi toisten ihmisten kautta ja paljastumisen pelko hälvenee. Kokeile sanoa mielessäsi “vaikka jännitän, hyväksyn silti itseni”.

Mistä voin aloittaa?

Yksi yleisimmistä jännittämisen kohteista työpaikalla on itsensä esittely uusissa tilanteissa. Se, kun joutuu odottamaan omaa esittely- tai puheenvuoroa palaverissa tai koulutuksessa.

Sydämen syke kiihtyy, hiki nousee pintaan ja mielen valtaa kaaos: muistanko mitään, mitä haluan sanoa? (Ehkä en muista edes nimeäni…)

Voitkin siis aloittaa tästä pienestä maadoittavasta harjoituksesta, kun huomaat seuraavan kerran jännityksen kiihtyvän omaa puheenvuoroa odotellessa.

Harjoitus:

Älä jää jännittämisen kanssa yksin! Tilaa alta ilmainen luentoni “Miten vapautua sosiaalisesta jännittämisestä – käyttämällä oman kehosi viisautta”. Saat linkin luentoon heti sähköpostiisi.